Syyskuu 2015 - Väkirehujen vaihtelevan koostumuksen tulkitseminen
Please comment on this article
Useimmat hevoset saavat päivittäin kaupallista väkirehua. Nämä tuovat rehustukseen energiaa, valkuaisaineita, vitamiineja ja kivennäisaineita. Hevosen kannalta on erityisen kiinnostavaa, mikä on rehun energiaa antava raaka-aine: onko se tärkkelys, rasva vai kuitu. Rehunvalmistajilla on usein valikoimissaan useita rehuvaihtoehtoja, jotka vaihtelevat koostumukseltaan ja ravintoainesisällöltään. Tämän vuoksi on tärkeää, että hevosenomistaja osaa tehdä tietopohjalta valinnan, joka parhaiten vastaa kunkin hevosen tarpeita.
Hevoset saavat energiaa useista eri rehulähteistä. Kun karkearehut tarjoavat energiaa pääasiassa kuidusta, on viljan energia pääosin tärkkelystä. Ohra sisältää tärkkelystä noin 50 %, kun taas kauran tärkkelyspitoisuus on 35-40 %.
Rasvaa voidaan lisätä rehuihin kasviöljyinä tai runsaasti rasvaa sisältävinä raaka-aineina kuten riisileseenä. Kaura sisältää rasvaa tavallisesti noin 5 %, mutta joidenkin lajikkeiden rasvapitoisuus on jopa 10 %. Ohra sisältää rasvaa noin 2 %.
Tärkkelys
Tärkkelys (ja vesilukoiset sokerit) hajotetaan pääosin sokereiksi ohutsuolen entsyymien avulla ja ne imeytyvät verenkiertoon. Verenkierrossa olevan sokerin määrää säätelee insuliini. Runsaan tärkkelysannoksen jälkeen veren sokeripitoisuus nousee ja insuliinin eritys lisääntyy, sillä se säätelee ja palauttaa veren glukoosipitoisuuden normaalitasolle. Verenkierrossa olevaa glukoosia voidaan käyttää suoraan energiana (tarvittaessa) tai varastoida glykogeeninä lihaksiin ja maksaan. Se voidaan varastoida elimistöön myös rasvana.
Jotkin hevoset ovat insuliiniresistenttejä tai niillä on Cushingin tauti. Näillä hevosilla on ongelmia säädellä veren glukoosipitoisuutta ja ne tarvitsevat rehustuksen, jossa on matala tärkkelys- ja sokeripitoisuus.
Kaupallisten väkirehujen tärkkelyspitoisuus vaihtelee yleensä välillä 15 - 40%.
Rasva
Rasvaa voidaan lisätä rehuihin kasviöljyinä tai muina runsaasti rasvaa sisältävinä raaka-aineina. Hevonen sulattaa helposti kohtuullisen määrään rasvaa ja sitä on turvallista syöttää tasolle 0.1 kg/100 kg elopainoa/päivä asti. Rasva imeytyy ohutsuolesta pitkäketjuisina rasvahappoina, mitkä käytetään energiana (tarvittaessa) tai varastoidaan elimistöön rasvana. Rasvan imeytymisellä on vain vähän vaikutusta insuliinintuotantoon, eikä se ole ongelma insuliiniresistenteille tai Cushingin tautia sairastaville hevosille.
Kaupallisten väkirehuseosten rasvapitoisuus vaihtelee yleensä välillä 2 – 10%.
Kuitu
Kuitu hajotetaan pääasiassa umpi- ja paksusuolen mikrobien toimesta. Tämän mikrobikäymisen seurauksena syntyy haihtuvia rasvahappoja, joista pääosan muodostavat etikka- ja propionihappo. Haihtuvat rasvahapot imeytyvät verenkiertoon ja käytetään energiana tai varastoidaan elimistöön rasvana. Propionihappoa voidaan käyttää myös glukoosin muodostamiseen. Haihtuvat rasvahapot ovat hevoselle "luonnollisinta" energiaa ja kuitu on tärkeää ruoansulatuskanavan hyvinvoinnille.
Nykyään monissa kaupallisissa väkirehuseoksissa on runsaasti kuitua. Kuitu voi olla silputtua heinää tai helposti sulatettavia kuituja, kuten melassileikettä tai omenapulppaa. Helposti sulavien kuitujen lisääminen rehuun mahdollistaa korkean energianpitoisuuden ilman liian suurta määrää runsaasti tärkkelystä sisältävää viljaa.
Kaupallisten väkirehujen kuitupitoisuus vaihtelee yleensä välillä 10 – 20%.
PC-Horsen korkeampien versioiden rehuluettelot sisältävät kaikkien rehujen tärkkelys-, rasva- ja kuitupitoisuudet. Avaa rehuluettelo ja valitse "Vertaa rehujen ravinnesisältöä". Valikoi halutut rehut ja ravintoaineet. Tämä helpottaa Sinua valitsemaan hevosillesi parhaiten sopivat tuotteet.
Please comment on this article
This article was originally written by Dr. Day Austbø.
Copyright: PC-Horse International - Norway 2015
Feel free to use and publish the material. Please indicate the source and author.
