Koboltti
Please comment on this article
Koboltti on paitsi luontaisesti esiintyvä hivenaine hevosten rehuissa, se on ollut myös esillä kilpahevosten doping-tapausten yhteydessä ympäri maailmaa. Miten koboltti elimistössä sitten toimii? Mikä on suositeltu määrä kobolttia ruokinnassa ja mikä määrä on turvallinen kilpahevosille?

Koboltin (Co) toiminta elimistössä
Koboltti on oleellinen hivenaine, jota hevosen umpi- ja paksusuolen mikro-organismit käyttävät B12-vitamiinin synteesiin. Kobolttia tarvitaan B12-vitamiinin muodossa, yhdessä raudan ja kuparin kanssa, punasolujen muodostukseen (erytropoieesi).
Tarve
Koboltin tarve on NRC 2007 mukaisesti 0,05 mg/kg ka rehua. Tämä tarkoittaa täysikasvuisella 500 kg painavalla hevosella 0,5 -0,7 mg päivässä. Liian matala koboltin saanti saa aikaan B12-vitamiinin puutoksen. Kuitenkaan koboltin tai B12-vitamiinin puutosta ei ole havaittu hevosilla ja sitä on vaikea, tai jopa mahdoton, saada aikaan kokeellisestikaan. Tämä viittaa, että tavanomaisissa olosuhteissa hevoset saavat riittävästi kobolttia suoliston mikrobien B12-vitamiinin synteesiin.
Koboltin lähteet hevosen rehustuksessa
Kobolttia on luontaisesti hevosen rehuissa erittäin pieniä määriä. Tyypilliset pitoisuudet karkearehussa on 0,04-0,08 mg/kg kuiva-ainetta, ja tätä matalampi viljoissa. Nämä pitoisuudet kuitenkin vaihtelevat alueellisesti ja eri maissa maaperän mukaan.
Hevosten teolliset rehuseokset tyypillisesti sisältävät kobolttia 0,3-0,9 mg/kg ja kivennäisrehut 5-20 mg/kg, riippuen valmistajan antamista päivittäisistä käyttömääristä (tavallisesti alle 100 g/päivä).
Koboltti ja urheiluhevosten doping
Viime aikoina on raportoitu havaintoja, joissa valmentajat ovat antaneet hevosille selvästi suosituksia suurempia annoksia kobolttia, oletettavasti uskoen korkeiden annosmäärien lisäävän punasolujen muodostusta. Ei kuitenkaan tiedetä, toimiiko tämä näin vai ei. Yksi suurista huolenaiheista on koboltin yliannostuksen aiheuttamat negatiiviset sivuvaikutukset. Ihmisillä yliannostusten on todettu aiheuttavan vaurioita elimiin, ongelmia kilpirauhasen toimintaan ja jopa kuolemia.
Joidenkin tutkimusten mukaan suun kautta kilpahevosille annetut suuret kobolttiannokset (yli 200 mg/päivä) eivät saaneet aikaan positiivista vaikutusta punasoluihin. Fysiologisten nopeutta tai kestävyyttä parantavien muutosten sijaan havaittiin päinvastainen vaikutus: runsasta hikoilua, lihasvapinaa, levotonta kiertämistä, hevoset putosivat polvilleen ja lyhyt aikaisesti romahtivat.
Kun rehustus sisältää suositellun määrän kobolttia, on veren kobolttipitoisuus 0.5 – 3 mikrogrammaa/litra. Doping-säännöissä kilpahevosten veren plasman ylärajaksi on asetettu 25 mikrogrammaa/litra ja virtsassa 100 mikrogrammaa/litra. Näiden lukemien saavuttamiseksi veressä tai virtsassa tulee hevosen saada kobolttia hyvin paljon yli suositeltujen määrien, tai antaa kobolttia injektiona suoraan verenkiertoon.
PC-Horse ja koboltti
PC-Horse laskee koboltintarpeen kaikille hevostyypeille ja myös koboltin määrän rehustuksessa. Käyttämällä PC-Horsea ruokinnan suunnittelemiseen, tiedät aina jokaisen hevosen yksilöllisen tarpeen ja kuinka paljon kobolttia rehustus sisältää.
Please comment on this article
This article was originally written by Dr. Day Austbø.
Copyright: PC-Horse International - Norway 2017
Feel free to use and publish the material. Please indicate the source and author.
