Vesi ja elektrolyytit

Vettä ja elektrolyyttejä siirtyy päivittäin suuria määriä ruoansulatuskanavan ja veren välillä. Ruoansulatuskanavaan erittyvän veden määrä on 15-20 litraa päivässä / 100 kg elopainoa (taulukko 9). Tämä neste sisältää suuria määriä natriumia ja kloridia, mutta sekä vesi että kivennäisaineet imeytyvät tehokkaasti takaisin verenkiertoon ohut- ja paksusuolesta. Heinän ja oljen nieleminen vaatii ruoansulatuskanavaan erittyvää vettä 12-14 litraa/1 kg kuiva-ainetta ja väkirehu ainoastaan 7 litraa/kg.

Neste- ja elektrolyyttivirtaukset hevosen ruoansulatuskanavassa:

Päivittäinen neste- ja elektrolyyttivirtaus ohutsuolesta paksusuoleen:

Paksusuoleen päätyvästä vedestä imeytyy 70-90%, riippuen rehumassan kulkunopeudesta ja sulamattomien rehupartikkelien vedensidontakyvystä. Vettä päätyy eniten lantaan karkearehusta koostuvilla dieeteillä. Umpi- ja paksusuolessa tapahtuva natriumin ja kloridin imeytyminen mahdollistaa ja helpottaa veden imetymistä osmoosin avulla. Kun rehustus sisältää tarpeeseen nähden niukasti suolaa, voi jopa 99 % näistä kivennäisistä imeytyä. Elimistön natriumin, kaliumin ja kloridin varastojen säätely tapahtuu munuaisissa, ei ruoansulatuskanavassa.

Kalium imeytyy ohutsuolessa (65-70%) ja sitä voidaan erittää tai imeyttää umpi-paksusuolesta riippuen kaliumin määrästä elimistössä.

Kalsium imeytyy ohutsuolen alkuosassa, jossa ruoansulatuskanavan sisältö on hapanta. Fosfori puolestaan imeytyy ohutsuolen keski- ja loppuosasta. Näitä molempia kivennäisiä erittyy ruoansulatuskanavaan syljen, mahalaukun ja suoliston nesteiden mukana. Imeytymistä ohjataan homeostaattisesti ja D-vitamiini osallistuu sekä kalsiumin että fosforin imeytymisen säätelemiseen. Kalsiumin ja fosforin imeytyminen umpi-paksusuolesta on merkityksetöntä.